Tuhat ja yksi yötä – kokoelma, historia ja suomennokset

Aladdin, Ali Baba ja Sindbad jakavat saman satumaailman – Tuhannen ja yhden yön. Tämä Lähi-idästä kumpuava tarinakokoelma on matkannut vuosisatojen ja mantereiden yli, ja sen suomennoshistoria on täynnä keskeneräisiä käännöksiä ja viimein alkuperäiskieleltä tehty suomennos.

Alkuperäinen kieli: arabia ·
Tarinoiden määrä: yli 200 ·
Ensimmäinen eurooppalainen käännös: 1704 (Antoine Galland) ·
Uusin suomennos: 2010 (Jaakko Hämeen-Anttila)

Viisi keskeistä tietoa tiivistävät kokoelman ytimen: alkuperäinen nimi arabiaksi on Alf layla wa-layla, kieli on arabia, tarinoita on yli 200, tunnetuimpia hahmoja ovat Šeherazade, Aladdin, Ali Baba ja Sindbad, ja tunnetuin suomennos on Jaakko Hämeen-Anttilan vuonna 2010 tekemä käännös.

Kuka kirjoitti Tuhannen ja yhden yön tarinat?

Tekijän tuntemattomuus

• Tekijää ei tunneta varmasti – kyse on monen sukupolven kerronnasta eikä yksittäisen kirjailijan työstä (Wikipedia (suomalainen tietosanakirja)).
• Tarinoita on kerätty, muokattu ja lisätty vuosisatojen ajan eri puolilla islamilaista maailmaa (Maailmankuvalehti (kulttuurijulkaisu)).
• Ensimmäinen kirjallinen versio on peräisin 800-luvulta, mutta käsikirjoitukset vaihtelevat sisällöltään huomattavasti.

Kehyskertomuksen alkuperä

• Kehyskertomus kertoo kuningas Šahriyarista, joka saa uuden vaimon joka yö ja surmaa tämän aamulla – kunnes Šeherazade alkaa kertoa tarinaa, joka jää kesken (Wikipedia (suomalainen tietosanakirja)).
• Tämä rakenne on peräisin persialaisesta esikuvasta Hezar Afsan (Tuhat tarinaa) (Maailmankuvalehti (kulttuurijulkaisu)).

Erilaisia kirjoittajia?

• Kokoelmaan on vuosisatojen aikana lisätty tarinoita eri kulttuureista: Intiasta, Persiasta, arabimaista ja Egyptistä (Wikipedia (suomalainen tietosanakirja)).
• Tämä tekee teoksesta eräänlaisen “kansankirjallisuuden mosaiikin”, jossa yksittäisen kirjoittajan jälki on hämärtynyt.

Miksi tämä on tärkeää: Tuhannen ja yhden yön tarinat eivät ole yhden nerokaan kirjailijan tuotos vaan kollektiivisen kerronnan tulos – siksi ne tuntuvat elävän ja hengittävän eri tavalla kuin mikään yksittäisen tekijän teos.

Mistä Tuhannen ja yhden yön tarinat ovat peräisin?

Alkuperä arabiankielisessä maailmassa

• Kokoelma on arabiankielinen, ja se sai nykyisen nimensä Alf layla wa-layla Egyptissä 1300–1400-luvuilla (Maailmankuvalehti (kulttuurijulkaisu)).
• Tällöin kokoelmaan liitettiin vanhoja egyptiläisiä tarinoita, joiden juuret saattavat ulottua faaraoiden aikaan koptilaisen perinteen kautta (Maailmankuvalehti (kulttuurijulkaisu)).

Suullinen perinne

• Tarinat kulkivat vuosisatoja suullisesti kauppareiteillä ja satamakaupungeissa ennen kuin ne kirjattiin (Kirjasampo (suomalainen kirjallisuustietokanta)).
• Suullinen perinne selittää, miksi eri versiot poikkeavat toisistaan: kertoja muokkasi tarinaa yleisönsä mukaan.

Varhaisimmat käsikirjoitukset

• Varhaisin säilynyt kirjoitettu kokoelma on 1400-luvun puolivälistä peräisin oleva kolmiosainen arabiankielinen käsikirjoitus (Wikipedia (suomalainen tietosanakirja)).
• Britannian kirjaston hallussa on fragmenteja, jotka ajoitetaan 800-luvulle (British Library (kansalliskirjasto, Yhdistynyt kuningaskunta)).
• Ranskalainen Antoine Galland käytti fragmentaarista käsikirjoitusta, joka päättyi satuun numero 282, ensimmäisessä eurooppalaisessa käännöksessään 1700-luvun alussa (Wikipedia (suomalainen tietosanakirja)).

Miten tämä vaikuttaa nykylukijaan: Mitä vanhemmasta käsikirjoituksesta on kyse, sitä vähemmän se sisältää myöhemmin lisättyjä “klassikkotarinoita” – Aladdin ja Ali Baba odottivat vielä vuosisatoja syntymäänsä.

Mitkä ovat tunnetuimpia tarinoita Tuhannesta ja yhdestä yöstä?

Aladdin ja taikalamppu

• Aladdin ei kuulunut alkuperäiseen arabialaiseen kokoelmaan – se lisättiin ranskankielisessä käännöksessä 1700-luvulla (Wikipedia (suomalainen tietosanakirja)).
• Antoine Galland sai tarinan syyrialaiselta kertojalta Hanna Diyabilta, mikä tekee siitä aitoon kansanperinteeseen perustuvan, vaikkei se ollut alkuperäisessä käsikirjoituksessa.

Ali Baba ja neljäkymmentä rosvoa

• Ali Baba lisättiin kokoelmaan vasta Gallandin ranskankielisessä laitoksessa (Wikipedia (suomalainen tietosanakirja)).
• Myös tämä tarina on peräisin Hanna Diyabilta, eikä sitä tunneta alkuperäisistä arabialaisista käsikirjoituksista.

Sindbad merenkulkija

• Sindbad on yksi varhaisimmista tunnetuista tarinoista ja se sisältyy useimpiin käsikirjoitusversioihin (Wikipedia (suomalainen tietosanakirja)).
• Tarina seitsemästä merimatkasta heijastaa Intian valtameren kauppareittejä ja arabikauppiaiden todellisia kokemuksia 800–1000-luvuilla.

Kenen tarina on totta: Disneyn Aladdin on sukupolvien mielikuva Tuhannesta ja yhdestä yöstä, mutta se on itse asiassa ranskalaisen kääntäjän lisäys – alkuperäisen kokoelman ydin on paljon monipuolisempi ja vähemmän satumainen.

Tämä osoittaa, miten eurooppalainen käännösperinne on muokannut teoksen tunnettuutta ja painottanut tiettyjä tarinoita toisten kustannuksella.

Kuinka monta tarinaa Tuhannessa ja yhdessä yössä on?

Tarinoiden lukumäärä eri versioissa

• Tarkkaa määrää ei tiedetä, tyypillisesti kokoelma sisältää yli 200 tarinaa (Wikipedia (suomalainen tietosanakirja)).
• Eri käännökset ja käsikirjoitukset vaihtelevat huomattavasti: Gallandin käännöksessä on 282 tarinaa, kun taas myöhemmät egyptiläiset laitokset voivat sisältää satoja muita.
• Nimi “Tuhat ja yksi yötä” on runollinen viittaus täydellisyyteen, ei kirjanpitoa tarinoiden lukumäärästä.

Kehyskertomuksen rakenne

• Kehyskertomus sitoo tarinat yhteen: Šeherazade kertoo joka yö tarinan, joka jää kesken aamunkoitteessa (Wikipedia (suomalainen tietosanakirja)).
• Tämä “sisäkkäisten tarinoiden” rakenne on vaikuttanut länsimaiseen kirjallisuuteen Boccacciosta Chaucerin kautta nykypäivään.

Miksi nimi “Tuhat ja yksi”

• Nimi viittaa tarinoiden määrään, vaikka niitä on vähemmän – luku “tuhat ja yksi” toimii metaforana äärettömyydelle (Wikipedia (suomalainen tietosanakirja)).
• Islamilaisessa perinteessä luku 1001 on symbolisesti latautunut: se ylittää tuhannen yhdellä, mikä viittaa ylivoimaisuuteen ja täydellisyyteen.

Lukijan kannalta: Tarinoiden määrää tärkeampi on niiden laatu ja kehyskertomuksen oveluus – Šeherazade pelastaa henkensä kertomalla tarinoita, jotka eivät koskaan pääty, aivan kuten kokoelmakaan ei koskaan ole täysin valmis.

Miten Tuhannen ja yhden yön tarinat ovat vaikuttaneet kulttuuriin?

Vaikutus länsimaiseen kirjallisuuteen

• Tarinoita on käytetty inspiraationa lännestä asti: Voltairen Zadig, Edgar Allan Poen tarinat ja Jorge Luis Borgesin esseet ovat kaikki saaneet vaikutteita (British Library (kansalliskirjasto, Yhdistynyt kuningaskunta)).
• Borges kutsui teosta “kirjallisuuden suurimmaksi teokseksi” ja kirjoitti siitä useita esseitä.

Elokuvat ja populaarikulttuuri

• Disneyn Aladdin (1992) on yksi tunnetuimmista sovituksista ja toi Tuhannen ja yhden yön tarinat uudelle sukupolvelle (UNESCO (YK:n kulttuurijärjestö)).
• Elokuva tosin muokkasi tarinaa vapaasti länsimaiseen makuun sopivaksi, mikä on herättänyt keskustelua kulttuurisesta omimisesta.

Käsitys islamilaisesta kulttuurista

• Teos on vaikuttanut merkittävästi siihen, miten länsimaissa on kuviteltu islamilainen maailma – usein liioitellun eksoottisena ja eroottisena (Wikipedia (suomalainen tietosanakirja)).
• 1800-luvun käännökset korostivat aistillisuutta ja seikkailua, mikä loi pohjan orientalismille – ilmiölle, jota tutkijat ovat kritisoineet viime vuosikymmeninä.

Miksi tämä koskettaa suomalaista lukijaa: Suomalainen käännösperinne on siinä mielessä poikkeuksellinen, että Jaakko Hämeen-Anttilan suomennos (2010) on tehty suoraan arabiasta ilman länsimaisten käännösten värittämiä kerrostumia – se antaa suomalaiselle lukijalle mahdollisuuden arvioida teosta ilman orientalismin suodatinta.

Aikajana

• 800-luku: Vanhimmat tarinat kirjataan (Wikipedia (suomalainen tietosanakirja))
• 1704: Antoine Galland julkaisee ranskankielisen käännöksen (Kirjasampo (suomalainen kirjallisuustietokanta))
• 1874–1877: Ensimmäinen suomalainen vihkonen, F. Hoffmanin Tuhat ja yksi yötä, kokous itämaan satuja (Wikipedia (suomalainen tietosanakirja))
• 1878–1880: G. E. Eurénin kolmiosainen suomennos jää kesken (Wikipedia (suomalainen tietosanakirja))
• 1956–1957: J. A. Hollon ja Elina Vaaran Tuhatyksi yötä tanskalaisesta laitoksesta (Wikipedia (suomalainen tietosanakirja))
• 2010: Jaakko Hämeen-Anttilan suomennos suoraan arabiasta (Wikipedia (suomalainen tietosanakirja))

Miksi aikajana on tärkeä: Yli 1200 vuotta kestänyt matka osoittaa, että Tuhannen ja yhden yön tarinat eivät ole vain yhden aikakauden tuote – ne ovat elävä dokumentti ihmisten halusta kertoa ja kuulla tarinoita.

Vahvistetut faktat ja avoimet kysymykset

Vahvistetut faktat

• Tekijää ei tunneta (Wikipedia (suomalainen tietosanakirja))
• Kokoelma on arabiankielinen (Wikipedia (suomalainen tietosanakirja))
• Kehyskertomus on sama eri käännöksissä (Maailmankuvalehti (kulttuurijulkaisu))

Mikä on epäselvää

• Tarkkaa tarinoiden lukumäärää ei tiedetä (Wikipedia (suomalainen tietosanakirja))
• Monet tarinat lisättiin myöhemmin, eivätkä ne kuuluneet alkuperäiseen kokoelmaan (Maailmankuvalehti (kulttuurijulkaisu))
• Aladdinin ja Ali Baban kaltaiset suosikkitarinat eivät ole peräisin varhaisimmista käsikirjoituksista (Wikipedia (suomalainen tietosanakirja))

“Tämä on ensimmäinen kerta, kun teos on käännetty suomeksi suoraan arabiasta.”

– Jaakko Hämeen-Anttila, suomentaja, YLE (suomalainen yleisradioyhtiö)

“Tuhannen ja yhden yön tarinat eivät ole vain satuja – ne ovat ikkuna keskiajan islamilaiseen maailmaan, sen kauppaan, politiikkaan ja seksuaalisuuteen.”

– Robert Irwin, tutkija, University of Oxford (akateeminen tutkimuslaitos)

Yhdessä nämä lainaukset korostavat teoksen kaksoisluonnetta: se on sekä satukokoelma että historiallinen dokumentti.

Tuhannen ja yhden yön tarinoiden matka arabialaisesta käsikirjoituksesta suomalaisen lukijan kirjahyllyyn on kestänyt yli tuhat vuotta ja kulkenut useiden kielten ja kulttuurien kautta. Suomalaisen lukijan kannalta ratkaisu on selvä: tartu Jaakko Hämeen-Anttilan suomennokseen (2010), jos haluat lukea teoksen ilman länsimaisten käännösten kerrostumia – tai valitse J. A. Hollon ja Elina Vaaran versio, jos haluat kokea sen, miten tarinat muotoutuivat eurooppalaiseen makuun 1900-luvun puolivälissä.

Usein kysytyt kysymykset